Nepalilainen partioretki

Viimeisenä viikonloppunani Katmandussa pääsin mukaan partioinnin ytimeen eli metsäretkelle. Päiväretkellemme Shivapurin kansallispuistoon osallistui noin 40 eri ikäistä partiolaista ympäri Katmandua. Ensin suunnistimme maamerkkien avulla muutaman kilometrien lenkin käyden matkan varrella eri rasteilla, jonka jälkeen kokoonnuimme syömään lounasta sekä leikkimään ja laulamaan.

Aikaisemmista kokemuksistani viisastuneena olin pyytänyt retkelle mukaan suomalaisen ystäväni, ja tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi, sillä en tuntenut retkeltä ketään entuudestaan, eikä nepalilaiset ole yleensä kovin innokkaita puhumaan englantia tuntemattomien kanssa. Meitä pyydettiin myös opettamaan retkeläisille joku suomalainen partioleikki tai -laulu, ja opetimme ystäväni kanssa heille Aaluetten. Omat laulutaitoni kun eivät ole kovin kummoiset, niin tässäkin kohtaa olin kiitollinen ystäväni tuesta.

Suomalaisesta partioretkestä tämä kokemus erosi lähinnä retkeläisten vaatteiden osalta. Itse olin sonnustautunut lenkkareihin, rentoihin housuihin ja t-paitaan, ja tunsinkin itseni vähän alipukeutuneeksi paikallisten rinnalla, joilla oli päällä täysi partiopuku. Miehillä ja pojilla partiopukuun kuuluu pitkät housut ja pitkähihainen paita, joten kaikki heistä näytti todella hikisiltä asuissaan. Naisten ja vanhempien tyttöjen puku on sari, ja olen aina kuvitellut tämän olevan lähinnä ”edustusasu”, jota ei käytetä metsäretkillä. Olin kuitenkin väärässä, sillä kaikki nuoret naiset saapuivat paikalle sareissaan ja pikkukengissään käsilaukkuja kantaen. Pienemmät tytöt olivat pukeutuneet partiopaitaan, vekkihameeseen ja polvisukkiin. Ensin vähän ihmettelin tätä varustusta, mutta kaikki näytti kuitenkin pärjäävän hyvin vaatetuksesta huolimatta. Ehkä me suomalaiset olemme vähän liian välineorientoituneita, ja meillekin tekisi hyvää muistaa, että kyllä sinne metsään voi lähteä myös ilman uusimpia Goretex-kenkiä ja muita teknisiä vaatteita.

Yksi merkittävä ero Suomeen verrattuna oli myös se, että ruokailun jälkeen roskat jätettiin maahan lojumaan. Onneksi suomalainen ystäväni oli aloitteellinen ja yhdessä ehdotimme nepalilaisille että keräisimme roskat ennen lähtöä. Nepalissa kun ei ole juuri missään julkisilla paikoilla roskiksia, joten nepalilaiset taitavat olla niin tottuneita heittämään roskat maahan, että heillä ei käynyt mielessä niiden siivoaminen edes metsästä.

IMG_6836
Retkemme alussa aurinko porotti kuumasti.
IMG_6832
Pesässä tuleville vartioille piirrettiin maamerkkejä.
IMG_6839
Allekirjoittanut taukopaikalla ”hieman” hikisenä.

IMG_6849

IMG_6862
Nepalilainen retkilounas: chapatia, hakattua riisiä, paahtoleipää ja kuivia nuudeleita.
IMG_6872
Kotimatkalla meidät yllätti kaatosade. Tässä vaiheessa olisin kaivannut niitä suomalaistyylisiä käytännöllisiä sadevaatteita.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s